Aivot ja plastisuus

Kipu aivoissa on moninainen ketju tapahtumia. Kipuviesti on hyvin vaativa suoritus elimistöltämme ja siksi se on uuvuttavaa usein myös meidät kivusta kärsivät. Kivun biologinen tehtävä on viestittää vammasta tai sairaudesta, keskushermosto välittää ja säätelee kipuratojen kautta tapahtumaa.

Kipurata on hermoratojen järjestelmä, joka välittää kipusignaaleja vaurioituneesta kudoksesta aivoihin. Kun kudos vaurioituu, se aktivoi hermopäätteitä, jotka kuljettavat kipusignaaleja selkäydintä pitkin aivoihin, missä kipu tunnetaan ja käsitellään. Kipurata päättyy aivokuorelle, joka on osa aivojen ulointa kerrosta.

Aivojen plastisuus on mielenkiintoinen ilmiö, joka liittyy hermoston kykyyn muokata itseään sekä toiminnallisesti että rakenteellisesti. Tämä ominaisuus mahdollistaa kuntoutumisen ja sopeutumisen erilaisiin tilanteisiin.

Tässä on tietoa kivun ja aivojen plastisuuden yhteydestä:

1. Kipu ja aivojen plastisuus:

Kipu on monimutkainen kokemus, joka syntyy aivoissa. Kipuviesti kulkee hermosäikeitä pitkin keskushermostoon, ja aivot tulkitsevat sen.

Plastisuus tarkoittaa aivojen kykyä muuttaa rakennettaan ja toimintojaan. Aivohermojen plastisuus on avainasemassa kivunhallinnassa ja kuntoutumisessa.

Krooninen kipu voi johtua hermoston kipukokemusta voimistavista plastisista muutoksista. Aivojen plastisuus mahdollistaa hermoratojen uudelleenjärjestelyn vamman tai trauman jälkeen.

2. Kivun tunne ja aivojen toiminta:

Kipuviesti aktivoi aivoissa tunteita käsitteleviä alueita, mikä tekee kivusta epämiellyttävän ja motivoi meitä pyrkimään eroon siitä.

Aivojen plastisuus voi vaikuttaa siihen, miten kipu koetaan. Aikaisemmat kipukokemukset, tiedot ja tunteet vaikuttavat siihen, miten myöhemmin koemme kivun ja mitä sille pitäisi tehdä.

3. Krooninen kipu ja nosiplastinen kipu:

Nosiplastinen kipu on kroonistunutta kipua, joka johtuu hermoston plastisista muutoksista. Se ei ole pelkästään kudos- tai hermovauriokipua, vaan liittyy hermoston kykyyn muokata itseään. Voimme hyödyntää aivojen plastisuuden vuoksi viestin liikkumista, voimme siis huijata ja kääntää sekä säätää kipusignaalien liikkumista.

Aivojen plastisuus voi olla sekä hyödyllistä että haitallista kivunhallinnassa. Se voi auttaa sopeutumaan, mutta myös ylläpitää kipua, jos pelko ja epätietoisuus ruokkivat sitä.

Yhteenveto: Aivojen plastisuus mahdollistaa kivunhallinnan ja kuntoutumisen. Se voi vaikuttaa siihen, miten kipu koetaan, ja tarjoaa mahdollisuuksia muokata hermoratoja uudelleen. Kivun pitkittyessä ahdistus ja pelko voivat kuitenkin estää kuntoutumista. 

Esimerkki arkielämästä, kun meillä on kipua tietyssä osassa ruumistamme, alamme hieroa kipeää paikkaa tuskan lievittämiseksi.

Hieromisen aiheuttama ärsyke vähentää aivoihin menevien kipuimpulssien määrää ja kipu vähenee. Tätä sanotaan porttikontrollisteoriaksi ja sitä hyödynnetään kivun hoidossa. Esimerkiksi lämpöhoidot, hieronta ja akupunktio perustuvat porttikontrolliin.

Myös silloin, kun kiinnitämme huomiomme pois kivusta, voimme säädellä sitä. Aivomme lähettävät muita impulsseja, jotka sammuttavat tai heikentävät kipua. Näitä kivun hoidossa apuna käytettyjä mekanismeja ovat esimerkiksi rentoutuminen, mielikuvaharjoittelu ja muut kivunhallintamenetelmät perustuvat laskevaan kivunsäätelyyn.